Zero waste syyskuu – uhka vai mahdollisuus?

Omena symboloi tässä sitä yhtä toista pohdintaa, josta joku joskus väitti maailmankaikkeuden alkaneen. 

Syksyn myötä moni kokee elämäntapamuutoksen ajankohtaiseksi ja markkinavoimat myllyttävät ihmisten uudistumisenhalusta kaiken mahdollisen irti – karista kesäkilot, jne. Tätä saumaa on oppinut hyödyntämään myös moni kestävämpien elämäntapojen puolesta kampanjoiva taho: ensin lihaton lokakuu ja nyt Zero waste syyskuu.

Aloitin zero waste -elämäntapaan tutustumisen viime lokakuussa ja olen ehtinyt oppia vuodessa paljo. Ennen kaikkea sen, että kuten moni muu elämäntapamuutos, myös nollahukka vaatii uusiin asioihin perehtymistä ja monen selkärankaan iskostuneen tavan muuttamista.

Ei siis kannata asettaa rimaa itselleen liian korkealle heti alkuun, vaan tehdä nollahukkaan pyrkimisestä tietoisesti pidemmän aikataulun projekti, jossa uusia tapoja ottaa mukaan arkeen vaikka yhden viikossa. Trust the process.

Kaapista löytyneet vihannekset on kaikki ostettu ilman pakkausta, paitsi tilli. Perunat saatu kummivanhempien perunamaalta.

Listasin tähän muutamia asioita, joita aloittelevan nollahukkaajan on helppo kokeilla (näillä aloitin projektin itse):

Lajittele metalli, lasi, biojäte (!), kartonki, kierrätyspaperi ja pakkausmuovi. Vähennät huomattavasti sekajätteen määrää, joka päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Huomioi, että roskien poltto energiajakeena ei ole kierrättämistä. Apua oikeaoppiseen lajitteluun löytyy Yellow Moodin kierrätysoppaasta.

Etsi lähin muovipakkausten keräyspisteesi. Muovipakkausjätettä syntyy kotitalouksissa (meilläkin!) todella paljon, koska ruoka. Kaikissa taloyhtiöissä ei valitettavasti ole tälle keräysastiaa, mutta niitä pitäisi löytyä läheltä. Etsi lähin muovinkeräyspisteesi helposti täältä.

Ota kauppaan kestokassi. Tätä varmasti moni tekeekin, mikä on mahtavaa! Jos kuitenkin tiedostat, että päädyt arjessasi usein vähän yllättäen kauppaan, on kangaskassia hyvä pitää aina mukana. Olin itse vakiintunut kestokassien käyttäjä ennen projektia, mutta näissä tilanteissa huomasin usein käyvän hassusti. Nyt laukussa on aina kangaskassi.

Kestohedelmäpussi on mainio tapa välttää hedelmien ja leivonnaisten ostamista kertakäyttöiseen muovipussiin. Todellinen zero waste -ninja tekee nämä itse esim. vanhasta valoverhosta, mutta valmiit pussit maksavat S-ketjulla alle euron kappale.

Juomapullo on hyvä olla aina mukana. Vaikka Suomessa pullot ja tölkit ovatkin pantillisia, niiden laivaaminen ja prosessoiminen aiheuttaa omat päästönsä, joten vähentäminen kannattaa – etenkin kun Suomessa on maailman paras hanavesi!

Kankaiset lautasliinat ovat todella vaivaton tapa ehkäistä paperijätteen syntymistä. Liinasta voi olla yllättävissä tilanteissa hyötyä, kannattaa pitää aina mukana. Kirjoitin kangaslautasliinoista aiemmin täällä.

Vältä take away -astioita. Ota sen sijaan oma termarimuki kahvilaan ja eväsrasia lounaspaikkaan. Jos ostat ruokaa kotiin take awayna, tee tilaus vasta paikan päällä ja anna keittiöön omat astiat. Tästä tulossa pian lisää juttua!

Vähennä ruokahävikkiä. Tämä on ihan nollahukkaelämäntavan ytimessä, mutta käy järkeen muutenkin – miksi heittäisit pois ruokaa, josta olet jo maksanut?! Ruokahävikin ehkäisemisestä tulossa myös pian lisää.

Kahtena ensimmäisenä päivänä roskapurkkiin on kertunut lähinnä punnitustarroja hedelmistä ja kasviksista.

Kuten sanottu, nollahukkaamisen suhteen kannattaa edetä yksi asia kerrallaan, sillä lailla pysyvä muutos on helpompi ja huomattavasti kivuttomampi tehdä. Ei myöskään kannata soimata itseään epäonnistumisista, vaan oppia niistä - itselläkin meinasi menneellä viikolla räjähtää aivot pitkin Lidlin hevi-osastoa, kun huomasin että kestohedelmäpussit olivat jääneet epähuomiossa kotiin. Enpähän unohda taas hetkeen.

Uskaltaako Zero waste -syyskuuta siis kokeilla? Ehdottomasti! Mutta kaikessa rauhassa ja armollisesti, jos nollahukkaaminen on uutta. Zero Waste Finland ry (@zerowastefinlandry) on julkaissut hyvän nollahukkahaasteen, jonka voit jakaa somessa ja innostaa muitakin kokeilemaan uusia kujeita. 

Itse aion yrittää kerätä henkilökohtaiset kierrätykseen kelpaamattomat roskani (=sekajätteeni) litran lasipurkkiin syyskuun ajan. Voi olla, että haukkaan liian suuren palan, mutta pureskellessahan ne leukalihakset kasvavat.

EDIT: Joudun joustamaan lasipurkin kanssa flunssan suhteen, koska en ymmärrettävistä syistä aio hillota siinä noin miljoonaa räkäistä nenäliinaa kuun loppuun asti. Ne menevät tällä kertaa roskiin, kompostoitavat nenäliinat ovat parhaillaan etsinnässä.