Wednesday 27 June 2018

Mattopyykillä 2.0



Yksi parhaista kesäaskareista on mattopyykillä käynti. Mattojen pesu ei välttämättä tunnu houkuttelevimmalta tavalta viettää hellepäivää, mutta on ehdottomasti kaiken vaivan väärti. Viitseliäisyys palkitaan viimeistään syksyllä, kun elämä siirtyy takaisin sisätiloihin, koska pesusta pörheänä lepäävät matot viimeistelevät kodikkaan sisustuksen like nothing else can.

Julkaisin nämä kuvat jo viime vuoden puolella, mutta tällä kertaa pilkoin mattopyykkivinkit vähän helpommin pureskeltavaan muotoon. Toivottavasti Mattopyykillä 2.0 saa kaikkien sisäiset martat puhkeamaan kukkaan. Here's how:

Tarkasta lähin matonpesupaikkasi etukäteen. Ainakin Helsingin, Espoon ja Vantaan pesupaikat löytyvät helposti kaupunkien sivuilta. Suosi kuivanmaan viemäröityjä pesupaikkoja, jotta matonpesuaineet eivät pääse likaamaan tai rehevöittämään läheisiä vesistöjä.

Aloita imuroimalla matoista irtoroskat perusteellisesti jo edellisenä iltana. Pesuvedessä lilluvat roskat on ärsyttäviä.

Lähde mattopyykille hyvissä ajoin aurinkoisena päivänä, koska matoilla kestää muutama päivä kuivua – ja pesupaikoista on aina kova kisa (ok ei aina, mutta kyllä pesupaikoilla on yleensä sellainen vähän surkuhupaisa kyynärpäätaktikointi käynnissä).

Ota kaveri mukaan! Matonpesu on parasta seurassa. 

Kuljeta matot Ikea-kassilla tai muulla vedenkestävällä kapineella pesupaikalle. Matot eivät ehdi kuivua pesupäivän aikana, joten on hyvä varautua kuljettamaan ne märkinä kotiin.


Sopiva juuriharja valitaan maton materiaalin ja sidoksen mukaan. Villa- ja silkkimattojen pesuun sopii pehmeä- ja pitkäharjaisempi juuriharja, räsymatot sen sijaan kestävät kovempaakin käsittelyä.

Mäntysuopa on se ainoa oikea mattolaiturisaippua, no question about it. Siitä jää ihana, puhdas tuoksu vielä huuhtelun jälkeenkin.

Vaatteesi kastuvat satavarmasti, joten pue päälle uikkarit tai rönttövaatteet ja valmistaudu henkisesti jääkylmiin vesisuihkuihin, kun naapuripesijä sählää vesiletkun kanssa. 

Aitoja, käsin sidottuja villa- ja silkkimattoja hangataan vain pitkittäissuuntaan. Kulumisen ja nukkaantumisen ehkäisemiseksi vältetään pyöriviä liikkeitä, sekä tarpeetonta voimankäyttöä. Vettä sen sijaan kannattaa lotrata, sillä kuivana harjaamisesta syntyy kitkaa, joka rasittaa maton sidoksia ja herkkiä lankoja. Räsymattoja saa hinkata mihin suuntaan vaan, ne oikein hykertelevät kovaotteisen pesijän käsissä.

Harjaa matto molemmin puolin ja käsittele tahrat esim. sappisaippualla.

Hanki nostoapua eritoten jos suunnittelet olohuoneen kolmemetrisen berberin pesua, koska märkä villamatto painaa kuin synti. 


Huuhtele matto ensin pesualtaassa. Nosta se sitten rekille ja huuhtele niin kauan, ettei sen pinta enää vaahtoa. Anna maton kuivua hetki (esim. sen aikaa, kun peset toisen maton tai syöt mattolaiturieväät), ja kanna se sitten mankelointipisteelle.  

Mattomankeli puristaa ylimääräiset vedet tehokkaasti pois, mutta kovin tiheää mattoa voi joutua vetämään sen läpi useamman kerran. Varo mattomankelia käytellessäsi, etteivät sormesi lipsahda sen rautaiseen kitaan!

Älä jätä mattoja yöksi ulos kuivumaan, ellet halua koetella onneasi. Jos ei sada, maton päälle todennäköisesti sontii joku pahuksen rastas ja kaikki verenmaku suussa tehty työ valuu hukkaan.


Mattopyykin jälkeen kuuluu hengähtää hetki auringossa. Äitin kanssa käymme usein hakemassa viereisestä kaupasta jäätelöt ja bongailemme siistejä kudontakuoseja muiden matoista. Aina lähtee muka vireille joku matonkudontaprojekti, mutta vielä ei ole yhtäkään mattoa kudottu yhdessä (äiti kyllä on). Ai että, se on kyllä Things to do with Your Life -listalla top 3 joukossa.


Tuesday 26 June 2018

Maukas Pad Thai



Pad Thai tuli elämääni ryminällä, kun sain Kirsiltä synttärilahjaksi Green Kitchen Travels -keittokirjan. Sen sivuilta löytyy resepti "No Noodle Pad Thai", jota muuntelin hieman lisäämällä annokseen riisinuudeleita (eli loogisesti no noodle pad thai with noodles). Syön tätä ehkä aina.

Kyseessä on melko vaivaton resepti, mutta kasviksia kannatta suikaloida kerralla reilusti, koska ne säilyvät jääkaapissa päiväkaupalla ja ne on helppo hyödyntää jossain muussa ruuassa, jos pad thai alkaa tulla viidentenä päivänä korvista. Myös kastike säilyy kannellisessa rasiassa, se on lähes samaa tavaraa kuin vietnamilaisten rullien satay-kastike.


Mikäli voit keittää töissä tilkan vettä, toimii pad thai myös mainiosti lounaseväänä! Itse varon syömästä kovin hiilaripitoista lounasta, koska siitä seuraa järjetön pöhnä ja totaalinen iltapäiväkooma ja aivokuolema. Toisaalta liian kevyt lounas takaa rapean nälkäkiukun muutaman tunnin kuluttua, enkä ihan periaatteesta ymmärrä syömistä, jonka jälkeen vatsa kurnii. Pad thai kulkee jotain kultaista keskitietä ja on siis täydellisen tasapainoinen ruoka. Ah. Zen. 



Pad Thai
4 annosta

Kesäkurpitsa
4 porkkanaa
Paketti Jalotofua 
Vermicellejä (eli riisinuudeleita)
Kevätsipulia
Ruohosipulia
Korianteria

Kastike
n. 1tl raastettua tuoretta inkivääriä
3 reilua lusikallista maapähkinävoita
1-2 rkl soijakastiketta
1 tl Siracha-kastiketta
Puolikkaan limen mehu
Vettä

Suikaloi raa’at porkkanat ja kesäkurpitsa mandoliinilla (maailman paras keittiökapistus muuten). Pehmitä maapähkinävoi kuumassa vedessä kattilanpohjalla ja lisää kastikkeen ainekset. Lisää vettä hiljalleen saadaksesi kastikkeesta sopivan notkeaa. Maista kuitenkin, etteivät maut vesity. Pehmitä nuudelit keitetyssä vedessä. Halutessasi voit marinoida/paistaa/maustaa pilkotun tofun, itse syön raakana. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nauti heti! Omnomnomn.

Pro tip: kuljeta nuudelit, kastike ja suikaloidut vihannekset erillisissä rasioissa töihin. Pehmitä nuudelit ja sekoita aineet vasta lounastauolla, jotta annos ei vetisty aamupäivän aikana.

Saturday 16 June 2018

Kesäsuunnitelmia



Kesäkuu on ehtinyt jo puoleenväliin, mutta kesäsuunnitelmat on täällä ainakin vähän vaiheessa. Aion pitää varsinaista lomaa muutaman viikon heinäkuussa, mutta muuten toteutan kesäsuunnitelmiani iltaisin ja viikonloppuisin - ja etenkin näiden osalta on hyvä lyödä lukkoon ihan tarkka ajankohta, muuten niitä siirtää helposti ja kohta on kesä ohi! Kotimaanmatkailu ja kaikenlainen kesäpuuhastelu kiinnostavat. Ainakin nämä haluaisin tänä kesänä tehdä ja kokea:


Suomenlinnassa ei ole tullut käytyä vuosiin, joten siellä voisi piipahtaa joku päivä ihan vaan ihailemassa maisemia ja syömässä pizzat Nikolaissa. Ei hääppöinen sotasuunnitelma, mutta täydellinen ohjelma jollekin laiskalle viikonlopulle tai arki-iltaan. 

Päiväretki Porvooseen on Kirsin ja minun jokakesäinen perinne, joka jäi viime kesänä traagisesti kokematta. Tänä keväänä sain retken syntymäpäivälahjaksi ja heinäkuun toinen viikko näyttäisi sille lupaavalta ajankohdalta (olen silloin ainakin suunnitelmieni mukaan lomalla töistä).



Kesälomamatka suuntautuu tänä vuonna ehkä Malagaan tai Prahaan, mutta se on syntymäpäivälahjani, joten mies saa huolehtia kaikista käytännönjärjestelyistä. Vaikka Suomen kesä on ihana, viikon maisemanvaihdos on ihan tervetullut. Lentomatkustamisen ympäristövaikutukset mietityttävät, mutta koska meillä on tänä kesänä varsinaista lomaa vain viikko, haluamme maksimoida ajan matkakohteessa.

Kiinnostaisi kyllä taittaa syksyllä joku reissu Eurooppaan junalla. Haaveilen tietenkin matkustavani ylellisellä Venice Simplon OrientExpressillä, mutta hinnat ovat sellaiset, että tuo matka olisi realistisesti mahdollinen vasta ensi vuonna.


Mökkiviikonloppu täytyy Suomessa kokea vähintään kerran kesässä! Omaa mökkiä meillä ei vielä ole (sen hankinta houkuttelee tosin vuosi vuodelta enemmän), mutta onneksi mökkejä on lähipiirissä useampi, joista kaksi sijaitsee inhimillisen ajomatkan päässä.

Mökillä ei välttämättä tarvitse tehdä mitään, vaikka joku pieni projekti odottaakin mökillä aina  tekijäänsä. Riittää että pääsee todelliseen mökki state of mindiin, eli lukee kirjaa riippukeinussa tai laiturilla, syö ihan liikaa grilliruokaa ja käy yötä päivää häikäilemätöntä taistelua hyttysiä vastaan.


Mattopyykki täytyy pestä viimeistään heinäkuun aikana, jotta matot saa yön aikana kuiviksi. Jääkylmä vesi ja mäntysuopa, ah! Odotan niitä joka kesä. Laitanpa viimevuotiselta mattopyykiltä kerätyt neuvot taas pian jakoon, jotta kaikki oman elämänsä Martat voivat alkaa katsella sopivaa päivää kalenterista. Mattopyykin jälkeen syödään hyvin ansaitut jäätelöt.

Sadonkorjuu ja säilöntähommat kuuluvat oleellisesti kesän jälkipuoliskolle. Mustikkametsälle täytyy päästä, koska talvesta ei selviä ilman mustikoita. Olen joka vuosi suunnitellut lähteväni äidin matkaan, mutta aina on äiti saanut yksin keräillä mustikat meidänkin talouteen. Josko nyt vihdoinkin saisi lähdettyä äidin avuksi!

Maustekurkut täytyy säilöä, kunhan avomaakurkut kypsyvät. Tässäkin äiti on nyt liian monena vuonna saanut pakertaa keskenään! Pelkään, että kuivuus, joka ei liene kenenkään mielestä Suomen kesälle tyypillistä, pilaa tyystin mansikka-, mustikka- ja ennen kaikkea sienisadon. Se olisi kamalaa. Sienimetsälle lähden äidin ja Vilman kanssa, koska äiti tietää sienistä kaiken, ja Vilma löytää kaikki sammalmättäiden alla lymyilevät kanttarellit ja suppilovahverot.


Yllämainittujen lisäksi aion ainakin olla paljon ulkona, syödä hyvin ja viettää mahdollisimman huoletonta elämää. Ja lukea paljon! Yhden suosikkikirjailijoistani, upean Chimamanda Ngozi Adichien (joka muuten valittiin hiljattain arvostetun PEN Pinter -palkinnon saajaksi), tuotanto on minulla edelleen harmillisesti kesken. Lisäksi aion valmistua vaatetusmuotoilijaksi (vihdoin!) keväällä 2019, joten muutama kouluhommakin täytyy hoitaa valmiiksi tässä kesän aikana.

Mitä teidän kesäsuunnitelmiinne kuuluu? Ilmiantakaa ainakin kaikki mielenkiintoiset kotimaan nähtävyydet ja viikonloppukohteet!



The Wilde Things . All rights reserved. BLOG DESIGN BY Labinastudio.