Thursday, 11 May 2017

Cristaux Marins


Kuukauden kosmetiikkakokeilussa oli viime kerrallakin ihana Patykan tuote, kun hurahdin peruuttamattomasti koukuttavan hyväntuoksuiseen Bois Precieux-vartaloöljyyn. Pehmeän kesäihon ilosanoma saa nyt tavallaan jatkoa, sillä myös Patykan merellinen vartalokuorinta on omiaan pehmentämään ja kirkastamaan ihoa pitkän talven jälkeen.

I last wrote about a Patyka product, when I fell head-over-heels for the infatuating Bois Precieux body oil in March, and the pursuit for a winter-revived skin continues with Patyka's toning and revitalizing Marine Crystals Body Scrub.


Marine Crystals-vartalokuorinnan ihoa kuoriva rae koostuu nimensä mukaisesti suolakiteistä ja unikonsiemenistä, jotka kuorivat ihoa hellävaraisesti - tuote ei luonnollisestikaan sisällä inhottavia mikromuovirakeita, sillä se on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Kuorintaa suositellaan myös herkälle iholle, ja se on omankin mututuntumani perusteella varmasti hellävaraisin kuorintavoide jota olen kokeillut - mutta silti tehokas. Iho jää käytön jälkeen pehmeäksi ja kimmoisaksi, ja lisäksi kuorinnan koostumus on todella notkea, joten sillä on helppo kuoria koko vartalo sujuvasti. 

The grain of the Marine Crystals scrub is made of salt crystals and poppy seeds, which peel away dead skin cells tenderly - the scrub is a certified organic cosmetic, so it naturally doesn't include microplastics. The scrub has been recommended for sensitive skin and feels to me the most gentle scrub I've tried - and yet very effective. It leaves skin feeling soft and bouncy, and what is more, the texture is flexible, making it both easily spreadable and ample.


Kompuroin alkuvuodesta metron portaissa pienessä aamukiireessä, ja vaikka selvisin edesottamuksesta pitkälti säikähdyksellä, jäi tuohon nilkan etupuolelle aika ilkeät arvet kohtaamisesta liukuportaan terävän reunan kanssa. Erityisesti näihin olen kiinnittänyt kuorinnassa huomiota ja huomaan arpien häipyvän todella hyvää vauhtia säännöllisen kuorinnan tuloksena!  Onneksi, koska arvet paistoivat pahimmillaan tummankin sukkahousun läpi, eivätkä olleet mitenkään miellyttävän näköiset.

Earlier in the spring, I was running - unsurprisingly - late on a Monday morning and took a tumble in the subway escalators - and whilst with all the potential of teaching me some punctuality, all the incident was good for, was leaving a pair of hideous scars at the fronts of my ankles, where they met with the sharp edge of the step. These have been the object of some scrupulous scrubbing ever since, and I'm glad to report they're nearly faded by this time - good too, they're situated right where the most current trouser length ends.


Ainoa pieni huomautus, jonka tuotteesta keksin, on sen paketointi. Tuubi on toki ulkoisesti erittäin katseenkestävä, mutta itse tuotetta on hieman vaikea annostella pehmeästä muovituubista. Koko vartalonkin kuorintaan riittää melko pieni määrä voidetta, mutta monesti, pakkauksen pehmeyden ja tuotteen notkeuden vuoksi, voidetta lorahtaa kämmenelle hieman liikaa, eikä ylimääräistä saa tietenkään mitenkään tuubiin takaisin. Lisäksi mietin aina näitä kertakäyttöisiä muovipakkauksia, olisiko sille voinut vielä keksiä jonkin paremman ratkaisun?

The only slight complaint that I have to issue, is about the packaging. Though most open-shelf appropriate in all it's monochrome, vintag-y elegance, the soft plastic tube makes it more challenging to dose an adequate amount of the product (not much is needed per scrub!), and obviously none can be put back. I also wonder whether there might be a better alternative than a disposable plastic package?    


Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tuotteeseen todella tyytyväinen ja kun tämä joululahjaksi Kirsiltä saamani tuubi loppuu, taidan hakea Joliesta uuden. Tuote on saanut Jolien sivuilla myös 5-tähden arviot muilta käyttäjiltään,  ja kehuja on kerännyt erityisesti ihana merellinen tuoksu. Mielestäni tuoksu muistuttaa aurinkoisista kesäpäivistä rantakallioilla - eli on omiaan virkistämään myös toukokuisista lumikuuroista kärsivää mieltä. Kirsikkana kakun päällä Marine Crystals-vartalokuorinta on vielä tämän viikon ajan Joliella tarjouksessa  -20%, eli nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen jos toiveissa on pehmeä ja virkeä kesäiho - ja erityisesti, jos äitienpäivälahja on vielä hankkimatta!

On the whole I'm happy enough with the product to declare it a shower staple, and once the ube Kirsi gave me for Christmas will run out, I plan to get a new one from Jolie. Marine Crystals has received a 5-star customer review on Jolie's site, with nearly each complimenting, above all, the revitalizing marine scent. The scent is something reminescent of a sunny day spent by the sea, with that light sea breeze and sand in your hair - so particularly  reviving, when we're currently trying struggling not to despair over the ill-scheduled snow blizzards. Cherry on top, the Marine Crystals body scrub is at a nice 20% discount at Jolie until Sunday, so if you feel like a mental trip to sunny days by the sea is just what you need, here's your chance - and grab one for Mum too, if you're still looking for something swith which to take home the best kid prize on Sunday!


Monday, 8 May 2017

Arela AW17: Appearances



Näin kevään ihanimpana aikana ei oikeastaan kiinnostaisi käydä katsastamassa syksy-talvimallistoja ollenkaan, sillä ne muistuttavat aina siitä, että syksy tulee taas väistämättä muutaman kuukauden kuluttua ja sitä seuraa jälleen pitkä, pimeä talvi - vaikka edellisestä on vasta hiljattain päästy kunnolla eroon. On kuitenkin yksi mallisto, jonka näkemistä odotan näistä tuntemuksista huolimatta. Arelan syys-talvimallisto ei nimittäin petä ikinä, ja - jos ei nyt sentään saa toivomaan, että olisi jo syksy - niin tekee syksystä ainakin ajatuksen tasolla hirmuisesti siedettävämmän.

As we are enjoying the very best of spring, it is hardly tempting to recognize the fact that autumn will be back in just a few months. Thus, viewing the Autumn-Winter collections is a hardship for me every year - and not least because it always reminds me that in a few months we will again be facing a long, dark winter, when we've only just struggled thorugh the previous one. There is one collection, however, that I always eagerly wait to preview, despite the resentment towards it's in-season. The Arela autumn-winter collection never fails to fill every expectation, and - if not quite having me wish it was already autumn - at least makes the idea of the dark cold season somewhat more bearable.


Arelan mallistoissa päällimmäisenä eivät ihastuta pelkästään ne tuotteet - vaikka toki nekin -, vaan erityisesti jokaisen malliston syvä tunnelma, joka on kokonaisvaltaisesti esillä myös malliston esittelytilaisuudessa. Kaikki tilaisuuden yksityiskohdat, itse esittelytilasta tarjoilupöydän kukkiin, korostavat malliston omaleimaista teemaa ja tarkoin valittua - joskaan ei ikinä yliharkittua tai -karsittua - värikarttaa. Mallistoteemassa on aina sellainen kutkuttava jännite, johon pääsee uppoutumaan mallistoesittelyssä tehokkaasti - todella aistimaan, minkälaisen paikan, hetken, ihmiset ja tunnelman suunnittelija - tässä tapauksessa Anni Arela - on nähnyt mallistoa tehdessään.

Whilst I don't mean to downplay the charm of the actual products - because you only now how effectively they've charmed me -, it seems that the true appeal of the Arela collection always lies in their profound themes, which are also - always - comprehensively  displayed at their press day. Down to every last detail, from the venue to the flowers at the coffee table, everything seems well-placed to accentuate the - often very original - theme and carefully selected, although never over-thought or -trimmed, colour palette. Within the themes, there always seems to be a slight tension, which is all the more accessible, when it's introduction is set so carefully in such suitable surroundings. The well-explained tension, echoed into concrete spaces and details so well, makes it almost possible to feel part of the setting and atmosphere the designer - in this case Anni Arela - has so carefully painted with her mind's eye upon designing each collection.


Appearances - malliston teemana on leikittely mukavuuden ja epämukavuuden jännitteellä. Syys-talvimallistoa on inspiroinut jännityssarjojen odottava tunnelma ja näennäisesti tavanomaisten tilanteiden kummallinen pohjavire. Itselleni jännittynyt tunnelma välittyi erityisesti malliston mielenkiintoisista väreistä ja niiden epätavallisesta yhdistelystä. Olin nähnyt värit ennen mallistoesittelyä, sillä Kirsi toimi Appearances-malliston lookbook-mallina - ja totta puhuen värikartta tuntui vielä alkuvuodesta hieman liian mielenkiintoiselta.

Mallistoesittelyssä murrettu sahraminkeltainen, hohkaava fuksia ja silmiinpistävä oranssi saivat kuitenkin uuden merkityksen malliston teeman kautta, ja alkoivat avautua ihan eri tavalla. Nyt olen jo edennyt värien kanssa siihen pisteeseen, että haaveilen parhaillaan koko-oranssista asusta ensi talveksi - juuri tuollaisesta kirkkaasta, melkein neon-oranssista kuin Appearances-malliston sävy Tangier bright orange. Kuten olen aiemminkin todennut, Arelalla osataan aina valita tismalleen ne oikeat sävyt.  

The theme of the Appearences AW17 collection is trifling with the sensations of comfort and discomfort. The collection has been inspired by the anticipatory atmosphere of a variety of  thrillers, and their quaint undertones. I found these themes best conveyed by the intriguing colour palette and the unexpected colour combinations. I had, in truth, seen the colours previously, as Kirsi modelled for the AW lookbook - and to be quite honest, at the time thought the palette to be slightly too peculiar.

During the press event, however, the hues of saffron, bright fuchsia and striking orange gained new ground as the themes were explained, and suddenly hit home on a completely unanticipatory level. Hence, I have succeeded to a point where I am tempted to acquire a head-to-toe look in the nearly neon orange hue, called Tangerine bright orange, for the bleak November weather. I will repeat (again) what I have said before, that the art of choosing exactly the right hues is what Arela does, and does to perfection.


Oman jännitteensä mallistoon luo tietenkin lookbookin kuvauspaikkana toiminut Sara Hildénin taidemuseo, joka on kaikessa jylhässä betonisuudessaan upea vastakohta vaatteiden  kirkkaille väreille ja pehmeille materiaaleille. Mallistoesittelyyn oli haettu samankaltaista tunnelmaa uudesta lempigalleriastani, Ruoholahdenrannassa sijaitsevasta Forum Box:sta, jossa olivat parhaillaan kolmen taiteilijan, Erik Creutzigerin, Satu Rautiaisen ja Enoch Bergstenin, näyttelyt. Oli mahtavaa todeta, miten taide tuki jälleeen Arelan uutta mallistoa - kevät-kesämallisto nimittäin esiteltiin niin ikään taiteen parissa, hurmaavan Kirsti Tuokon työhuoneella Kaapelitehtaalla.

An additional tension was added to the collection by the juxtaposition of hard and soft, by photographing the collection's lookbook at the Sara Hildén museum, which, in all it's grand, concrete massiveness proposes a vast contrast to the bright colours, and luxuriously soft cashmere and merino. Like-wise, the press event was held at my new favourite gallery, the industrial-like white brick space of Forum Box, surrounded by the exhibitions of Erik Creutzinger, Satu Rautiainen and Enoch Bergsten - which, as I once again noted - supported the collection beautifully. Let us hope that such a dialogue between Arela and art will prevail, because presenting the previous collection at Kirsti Tuokko's studio was also, at least in the eyes of a viewer, a great success.  


Mallisto sikseen, parasta Arelassa on ehdottomasti brändin takana töitä paiskivat naiset. Vaikka Arela noudattaakin toiminnassaan pehmeitä arvoja, on näissä ihmisissä sellaista voimaa ja päättäväisyyttä, että Arela kulkee varmasti ja voitokkaasti juuri sinne minne tahtoo, myös jatkossa. Kiitos hurjasti Maija, Anni, Viivi, Hanna ja Arelan uusi sales manager Heli, että sain olla taas mukana mallistoesittelyssänne. Erityiskiitos myös Forum Boxin galleristille Alinalle upeiden näyttelyjen esittelystä!

The collections aside, the best part of Arela are unquestionnably the women who work tirelessly to make the brand what it is, and aspires to be. In these ladies, albeit veiled in soft cashmere, there is a strength and positive decisiveness, that will take the brand any direction it wishes to go. Thank you again for having me over on your special day Maija, Anni, Viivi, Hanna and Arela's new sales manager Heli! A special thank you also to the executive director of Forum Box, Alina, for introducing the incredible exhibitons!


Saturday, 29 April 2017

Simbad


Lupaukset on mitä ilmeisimmin tehty rikottaviksi, sillä muistanette vielä kun vannoin, että kevätmallistot eivät tosiaan saisi päätäni enää toistamiseen pyörälle? Tässä on kuitenkin jälleen erään heikon hetken lopputulos, kaikessa vaaleanpunertavanvihreässä upeudessaan, puhvihihoineen - ja on lienee jokaiselle selvää, että mekko on juuri sellainen, jota en kotiuttaisi muuten kuin äärimmäisessä kevätkuumeessa. Juliaana-mekko vilkutteli minulle kuitenkin suorastaan hävyttömästi silmää Aleksinkulman Marimekon ikkunassa ja löysin itseni pian kassalta - myönnetään - hieman epäuskoinen tuntuma vatsanpohjassani, joka ei ole kuukaudessakaan vielä täysin kadonnut.

So promises are made to be broken, it seems, because remember how I swore not to let my wallet run away on another spring fling? Yet, here it is, in all it's pink-and-emerald glory with puffed sleeves - and needles to say,  looking very unlike anything I would normally splurge half my rent on. The Juliaana dress, however, caught my eye in the Aleksinkulma boutique window, and I found myself at the register shortly afterwards, with - I admit - a slight notion of disbelief that still  hasn't quite vanished after owning the dress for nearly a month.


Simbad-kuosi on Maija Isolan käsialaa vuodelta 1961 ja oli kenties suurin syy selittämättömään ostopäätökseeni. Kuosissa on mahtava rytmi, mutta se onnistuu silti olemaan jollain tapaa hieman villi ja kuriton.  Tovin asiaa ajateltuani koin vahvan mielleyhtymän 1800-luvulla rakennettuihin kasvihuoneisiin, joiden arkkitehtuurissa esiintyy samalla tapaa toisaalta rytmi ja geometrinen toisto, ja toisaalta ylenpalttisen rönsyilevää koristeellisuutta. Mekko on lasipuutarhojen tapaan jotenkin suloisen epäkäytännöllinen ja tavallaan tarpeeton, mutta silti odottamattomalla tavalla mielenkiintoinen  - kummassakin aistii vahvan tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä, erilaisesta, vähemmän huipputehokkaasta maailmasta. 

The Simbad print was designed by Maija Isola in 1961, and was probably the one factor that made the dress so inexpliccably appealing to me. Whilst with a beautiful rhythm and balance, the pattern still manages being wild and wayward. After some reflection of the matter, the print began to remind me of 19th century glass conservatories, in whose architectire there is a similar geometrical repetition, and yet rambling ornamentation. The dress, not unlike glass conservaories, is adorably unpractical and somewhat useless, yet unexpectedly interesting - both reflect the air of a different era, a notion of a less highly efficient world.


Kenties se oli juurikin tuo tuulahdus menneestä maailmasta, joka houkutti ihan vastustamattoman paljon - ja kiehtoo edelleen. Juliaana-mekosta tulevat mieleen Marimekon ikoniset vintage-mekot, ja ennen kaikkea niiden edustamaa elämänilo, boheemin joutilas elämäntyyli, ajan pysähtyminen - tai peräti ajan merkityksettömyys. Auringonkeltaiset iltapäivät puutarhatuolissa kirjaan syventyneenä, päämäärätön vaeltelu ikivanhan eurooppalaisen kaupungin kapeilla kujilla, illalliset paperilyhtyjen alla kuumassa kesäyössä. Upea, mahtava joutilaisuus! Kunpa tulevana kesänä saisimme (ja osaisimme) nauttia siitä enemmän.

Perhaps is was just that air of idleness, which primarily tempted me - and still hasn't lost it's charm. The dress reminds me of the much treasured Marimekko vintage dresses, and especially the exuberance,  bohemian lifestyle and full detachment from time and place, that they represent. Golden hours spent in a garden chair book in hand, aimless wanders on the narrow alleyways of an ancient European town, midnight dinners under paper lanterns in the warm summer air. Luxurious, magnificent idleness! If only we all could (and knew how to) enjoy it more this coming summer.   


Thank you for helping me take my portraits Minna Vähäsarja.

Sunday, 23 April 2017

First Come the Birds


Kevät tekee tuloaan kaikessa rauhassa. Päivisin puhaltaa navakka tuuli ja öisin on vielä muutama pakkasaste, mutta pikkuhiljaa luonto alkaa osoittaa selkeitä kevään merkkejä. Ensimmäinen merkki ovat linnut. Muuttolinnut palaavat talvilomaltaan ja paikkalinnut hurmaantuvat keväästä - puissa soi jatkuva lintukonsertto. Räkätti- ja mustarastailla vaikuttaa olevan kiihkein pesänrakennuskausi, ne sirkuttavat kuin viimeistä päivää ja pöyhivät tärkeinä lehtikasoja etsiessään parhaita pesänrakennusmateriaaleja.


Sitten metsän tumman lattian läpi alkaa nousta vihreitä versoja, joiden hentojen nuppujen tilalle puhkeaa pian pieniä, vaaleita kukkia. Lumikellot, skillat ja krookukset kasvavat kuolleen näköisestä maasta kuin ihmeen kaupalla ja silittävät lehdillään hellästi pakkasen kuiviksi käpristämiä haavanlehtiä ja talvimyrskyn koivuista riipomia risuja. Ne lohduttavat hoidokkejaan, että pian se tulee, kevät.


Ja keväällä, nyt, mielen valtaa se pakahduttavan valoisa tunne, että kaikki on vielä edessäpäin - jokainen auringonsäde, linnunliverrys ja kukan terälehti on lupaus ihanasta kesästä, josta jää vain suloisia, hattaranvärisiä muistoja. Siksi valkovuokkojen lopulta vaihtuessa jasmiinin huumaavaan tuoksuun, mielen valtaa väkisinkin katkeransuloinen kaipuu - eikö palattaisi vielä alkuun, toivoon ja niihin ensimmäisiin lumikelloihin? Eikö jäätäisi kevääseen vielä hetkeksi aikaa?



Thursday, 6 April 2017

The All-New Proloque


Olen maininnut yhden suosikkiputiikeistani, Proloquen, täällä blogin puolella ennenkin, viimeksi kertoessani sieltä ostamistani ihanista Bee-korvakoruista, mutta tämän ihanan putiikin perinpohjaisempi esittely on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Proloquen muutettua maaliskuun lopulla Iso Roobertinkadulle, halusin kuitenkin ehdottomasti nähdä uudet tilat ensimmäisten joukossa ja niinpä ryntäsin kamerani kanssa paikalle heti aikataulun salliessa.

I've mentioned one of my all-time favourite boutiques, Proloque earlier, when I wrote about the Bee earrings, but to this date haven't managed writing a more thorough introduction of the beautiful place. However, when Proloque moved to a new space on Iso Roobertinkatu at the end of March, I refused to let them settle down in peace, but barged in one sunny afternoon camera in hand, ready to be awed - and naturally, the all-new Proloque did all but disappoint my expectations.


Myymälän uudet tilat koostuvat kahdesta peräkkäisestä huoneesta ja tuntuvat ainakin kolme kertaa suuremmilta kuin Uudenmaankadun vanha myymälä. Osittain tilantuntua luo varmasti  hulppea huonekorkeus ja ennen varsinaista kattoa loppuva seinäpanelointi, johon on valittu ehkä maailman ihanin vihreä sävy - juuri sellainen jolla haluaisin maalata myös tehosteseinän omaan kotiimme. Ja katosta puheen ollen; Proloquessa kannattaa vierailla ihan vain nähdäkseen myymälän sisäkaton. Tiloja remontoitaessa oli nimittäin huomattu, että vanha kattopäällyste rapisi holtittomasti, joten se oli poistettu kokonaan ja alta paljastui alkuperäinen punatiilinen holvikatto. En ehkä kestä todistamaani kattotäydellisyyttä. Olin peräti niin ällikällä lyöty, että olen ilmeisesti vaan tuijotellut kattoa niska vääränä, tajuamatta tallentaa siitä ainoatakaan onnistunutta kuvaa kameraan - mutta menkää itse katsomaan, katto on varmasti vaikuttavampi tosielämässä kuin kuvissa!

The new space cosists of two successive rooms and feels at least thrice the size of the old shop on Uudenmaankatu. The illusion of spaciousity is enhanced by the generous height of the rooms and the wall panelling that runs only three quarters of the wall - and is painted in one of my favourite shades of green. But as wonderful as the walls might be, they are a miserable second to the ceiling. The ceiling, I might add. Upon renovating the space, Elsa tells me, the landlord had discovered that the former white plastering came pattering off and so it had to be completely removed - and to everyone's best interest, because it revealed the most beautiful original arched brick ceiling. It seems I have been so in awe of this element that I've only been braking my neck staring at it, never once thinking I might also immortialise it on my camera - but all the better for you to go and see for yourself, no camera can do proper justice to it's beauty!


Muutosta huolimatta Proloquessa on säilynyt sama aarrearkkumainen tunnelma, joka oli jo vahvasti aistittavissa Uudenmaankadulla, mutta joka on kyllä ottanut lisäkierroksia uusien tilojen myötä. Myymälään käydessä tuntuu, kuin astuisi johonkin hieman erilaiseen, mystisempään ja satumaisempaan todellisuuteen, jossa aika pysähtyy ja ulkopuolinen maailma unohtuu hetkeksi. Olen törmännyt samankaltaiseen tunnelmaan muutamassa piskuisessa antiikkikaupassa Edinburghissa, mutta muutoin ne kerrat jolloin jokin tila onnistuu eristämään minut todellisuudesta näin perinpohjaisesti ovat harvassa. Ehkä täytyykin tehdä tämän tunnelman metsästämisestä uusi harrastus? Saadapa moinen tunnelma luotua myös omaan kotiin!

Despite moving, the tangible mood of a treasure chest has remained at Proloque, and in my opinnion deepened with the enchanting new quarters. Upon entering the shop it feels as if stepping into a completely different reality, one more mystical and story-like, that doesn't recognize such commonplace matters as time. I've felt a similar atmosphere at a few miniscule antique shops in Edinburgh, but it is rarely that a mere space manages to remove me from reality this effectively. Perhaps I'll make it a little pass-time of mine to look for such places? If only I could manage recreating some of this magic at home!


Proloquessa myytävät kauniit esineet ovat tietenkin aivan oma lukunsa; en ole vielä todistanut missään muualla yhtä kiehtovaa valikoimaa. Jokainen esine on parhaalla mahdollisella tavalla omintakeinen - kuten usein myös tarinat esineiden takana. Omia suosikkejani ovat Haws:n kastelukannut, hurmaavat mustekalamaljakot ja Macon & Lesquoy:n helmikirjaillut rintaneulat, sekä tietysti Fornasettin uskomattomat tuoksukynttilät (ja erityisesti niiden keraamiset ruukut). Haaveilen myös "hiusharjojen Rolls Roycesta", Mason Pearsonin upeasta käsityönä valmistetusta harjasta.

The products sold at Proloque, are of course their own story; I don't think I've seen a similar selection anywhere else. Each object is original in their own right - and so are the stories behind most. My personal favourites are of course the Haws watering cans, the whimsically octopussy-esque glass vases and the bead embellished brooches By Macon & Lesquoy, as well as the Fornasetti scented candles (and especially their ceramic containers). I've also had a few daydreams of "the Rolls-Royce of hairbrushes", the hand made Mason Pearson brush. The hairbrush, that is.


Arvostan suuresti sitä, että Proloqueen on osattu valita tällaisia uskomattomia esineitä, ja että niiden taustoista osataan myös kysyttäessä kertoa. On mielestäni ihanaa, että Helsingissä on liike josta saa nyt esimerkiksi noita yllä mainitsemiani perinteikkäitä ja peribrittiläisiä tuotteita! Maltan tuskin odottaa, mitä uutuuksia Elsa ja Nora Iso Roobertinkadun tiloihin lähiaikoina saavat - tästä ladyt vihjailivat vielä hyvin salamyhkäisesti. Onnea uuteen kotiin, Proloque!

I can't but appreciate that the Proloque Ladies have managed to gather such a collection and especially, that further information on the products is available whenever asked for. I find it wonderful that such traditional and cardinally British products (as mentioned above) are available in Helsinki! And can hardly wait to hear what's next - Elsa and Nora were still acting remarkably cool and collected about it, but it can only be something irresistably special, of course. Wishing you the best of days in your new home, dear Proloque!


Proloquen uuden liikkeen löydät osoitteesta Iso Roobertinkatu 9, sekä tietenkin


The Wilde Things . All rights reserved. BLOG DESIGN BY Labinastudio.