
Didrichsenin taidemuseo avasi Svenskt Tenn -näyttelynsä
toukokuun lopulla ja kävin tutustumassa siihen jo kesäkuun alussa, mutta on ollut
vaikea saada jotain niin ikonista ahdettua yhteen tekstiin. Nyt oli pakko –
näyttely on esillä enää tämän viikon.
Luonnosta lainattu muotokieli ja kirkkaat värit ovat
Svenskt Tennin huonekalujen, esineiden ja kankaiden kulmakivi. Ja se on ihanaa!
En lämpene yhtään hillityille mustavalkoisille kodeille, joita sisustuslehdet
ovat pullollaan. Ne ovat jotenkin liian kontrolloituja, kalskeita ja torjuvia –
ihan kuin niissä asuva ihminen ei haluaisi päästää ketään lähelleen, eikä
paljastaa itsestään liikaa.
Svenskt Tennin esineissä viehättää ennen kaikkea niiden
välittömyys ja autenttisuus. Ne ovat teeskentelemättömän veikeitä ja rempseitä,
silti omalla tavallaan hienostuneita klassikoita. Moni Svenskt Tennin
tuotteista on alun perin suunniteltu vuosikymmeniä sitten – silti ne hivelevät
silmää edelleen.
![]() |
Josef Frankin suunnittelema talo on juuri nyt unelma-asuntoni. Rakennuttaisin sen kukkulalle ja pihalle kasvimaan, tai ainakin kasvihuoneen. |
![]() |
Äiti tutkii mohairviltin sidoksia, parasta museoseuraa! |
Svenskt Tennin pääsuunnittelija, itävaltalainen
arkkitehti Josef Frank, kehitteli omansalaisen modernismin, jossa
mukavuus, kodikkuus ja väririkkaus ovat keskiössä. Frankin vapaa, taiteellinen
tyylisuunta on upean rajoittumaton. Hän vastusti ajalleen tyypillistä
pragmaattisuutta ja kyseenalaisti mm. ranskalaisarkkitehti Le Corbusierin ajatukset,
joiden mukaan talo olisi ”asumiseen tarkoitettu kone”.
Juutalainen Frank oli jo 50-vuotias paetessaan 30-luvulla
kotimaansa kasvavaa natsivaltaa, mutta ehti silti luoda Ruotsissa kansainvälisen
uran, jolla tulee aina olemaan valtava merkitys Ruotsin muotoiluhistoriassa. Mikä
elämä!
![]() |
Otteita Josef Frankin piiroksista. |
![]() |
Haaveilen Svenskt Tennin vihreästä ja sinapinkeltaisesta kukkaruukusta, ne ovat aika kohtuuhintaiset, mutta täytyy ensin keksiä mihin ne sijoittaisi asukkeineen - olohuoneen viidakkoon ei enää mahdu. |
![]() |
Estrid Ericson miehensä kanssa, mikä koti! |
Vähintään yhtä merkittävä rooli (ja varmasti
jännittävä elämä!) Svenskt Tennin menestystarinassa on sen perustajalla Estrid
Ericsonilla. Ericson perusti Svenskt Tennin, alun perin pienen
tinaesineliikkeen, Tukholmassa vuonna 1924 ollessaan kolmekymppinen.
Ericson on sanonut, ettei ollut tuolloin ”mitenkään
erityisen käytännöllinen tai maailmallinen, mutta luotti täysin niihin
jokseenkin epävarmoihin tulevaisuudennäkymiin, joita hyvä maku voisi hänelle
turvata”. Intohimoinen asenne ja tinkimättömyys kantoivat pitkälle aikana,
jolloin naisten yrittäjyys ei vielä ollut ihan jokapäiväinen asia. Ericson
johti Svenskt Tenniä yli 50 vuotta, 1970-luvulle asti.
![]() |
Ihana kuva Estrid Ericsonista ja Josef Frankista! |
Didrichsenin tyylikkäisiin tiloihin Svenskt Tennin
esineet sopivat erityisen hyvin – etenkin siksi, että Didrichsen on kotimuseo.
Rikas värimaailma saa vastapainoa Didrichsenin tummasävyisestä, linjakkaasta eleganssista,
eikä olisi tuntunut yhtään sopimattomalta lysähtää korituoliin tai
kirjastonurkkauksen divaaniin (en lysähtänyt, mutta mieli teki).
Värikylläiset kankaat ja messinkivalaisimet olivat siis
upeita, mutta näyttelyn parasta antia olivat kuitenkin Svenskt Tennin
voimakaksikosta otetut valokuvat. Niistä välittyy heidän elinaikansa hitaus ja
rattoisuus – se ajatus, että koti on asumista, ei kulisseja varten.
Että koti on jotenkin irrallaan muusta, hyvällä
tavalla muuttumaton ja turvallinen. Se ei ole projekti, jonka voi saada
valmiiksi. Ei osoitus kurinalaisuudesta tai täydellisyydestä. Se elää, on inhimillinen
ja omalla tavallaan kaunis.
Sellaisen kodin haluaisin itsekin rakentaa.
No comments:
Post a Comment