Asiaa roskien lajittelusta

Zero waste -elämäntavan pääasiallinen pyrkimys on, että roskaa, erityisesti kaatopaikkajätettä,  syntyisi päivittäisessä elämässä mahdollisimman vähän. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että erityisesti ruuan ostaminen roskattomasti on haastavaa. Nurinkurisimpia ilmiöitä ovat esimerksi muovipakkauksiin pakatut luomuhedelmät ja vihannekset - one organic mango please, no plastic. Olisipa Suomessakin enemmän kauppahalleja!

Vaikka S-ryhmä uutisoi hiljattain sitoutuneensa vähentämään muovipussien ja -kassien kulutusta tuomalla valikoimaansa kestohevipussit, saamme todennäköisesti odotella vielä tovin muiden muovipaakkausten katoamista ruokakauppakejujen tiskeistä. Sillä aikaa elintarvikepakkausten oikeaoppinen lajittelu ja kierrättäminen vaikuttaisi olevan tehokkain tapa vähentää kaatopaikalle päätyvän roskan määrää.

Mutta miten lajitella elintarvikkeiden pakkaukset oikein? Ja onko roskien oikeaoppinen lajittelu kovin työlästä?

Yellow Mood -lifestylesivuston vastikään julkaisemassa kierrätysoppaassa todetaan, että epäselvä ohjeistus, sekä lajitteluun vaadittavan tilan puute kotitalouksissa näkyvät suoraan kierrätysprosenteissa. Itsekin olen ollut siinä harhaluulossa, että suomalaiset olisivat ahkeria kierrättämään, mutta ainakin Eurostatin viimeisimmät tilastot (2014) puhuvat tätä olettamusta vastaan - niiden mukaan olemme läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä!

Mieleeni muistuu kesällä Roomassa kauhistelemani roskan määrä - mutta tilastojen mukaan italialaiset kierrättävät meitä suomalaisia paljon ahkerammin. Epäilen, että harvemmin asutetussa maassamme vaan toimii jätteiden keräys ja logistiikka niin paljon paremmin, ettei jäteongelma muistuta meitä itsestään joka päivä - out of sight out of mind ja sitä rataa.

Paras keino kierrätyksen tehostamiseksi on roskien syntypaikkalajittelu, joten seuraa mutama vinkki siitä, miten teet lajittelusta helppoa ja mutkatonta!

Selvitä, mistä roskasi koostuvat. Tämä on mainio lähtökohta oikeaoppiselle lajittelulle ja kaikille zero waste -elämästä kiinnostuneille! Kumoa roskis sanomalehden päälle ja katso, minkälaista roskaa taloudessasi syntyy. Näin tiedät, mitä kaikkea sinun täytyy valmistautua lajittelemaan ja osaat varata oikean määrän lajitteluastioita.

Käytä lajitteluun kestokasseja. Vältyt käyttämästä kertakäyttöisiä muovipusseja, ja roskat on helppo kantaa lajittelupisteelle. Kestokassin voi tarvittaessa huuhtaista puhtaaksi suihkussa. Meillä on roskaapissa kolme kestokassia: yksi lasille, yksi kartongille ja yksi metallille, mutta voit myös hyvin kerätä kaikki roskat yhteen kassiin ja lajitella ne oikeisiin astioihin taloyhtiösi kierrätyspisteellä. Mikäli roskakaappiisi ei mahdu edes yhtä kestokassia, mahtuisiko keittiöösi kokoelma katseenkestäviä koreja joihin voit lajitella roskat?

Pantilliset. Suomalainen hanavesi on maailman parasta, joten kaupassa kannattaa miettiä, onko pullotetun veden tai muiden juomien ostaminen todella välttämätöntä. Kerää pantilliset pullot suoraan kauppakassiisi ja palauta ne aina kauppareissun yhteydessä.

Biojäteastia. Joillain elintarvikkeilla on vain se luontainen pakkaus, eli esim. hedelmien kuoret! Pääkaupunkiseudulla kerrostaloyhtiöistä löytyy erillinen keräysastia biojätteelle, joten sille kannattaa varata oma lajitteluastiansa roskakaappiin. Omakotitalollisen kannattaa harkita oman kompostorin hankkimista, koska se tuo säästöjä jätelaskuun ja let's face it, kompostipussia voi olla vähän vastenmielistä lähteä kuljettelemaan kauempana sijaitsevaan keräyspisteeseen.

Olen itse laittanut bioastiaamme tähän asti biopussin, koska se on helppo kantaa kierrätyspisteelle. Yellow Moodin jutun luettuani harkitsen kuitenkin biopusseista luopumista, koska niiden maatumisaika on huomattavasti pidempi kuin biojätteen, ja tästä syystä ne joudutaan usein lajittelemaan jätteenkäsittelylaitoksella sekajätteeseen.

On tietenkin parempi, että kaatopaikalle päätyy ennemmin biohajoavia kuin muovisia pusseja, mutta jotenkin tästä tuli silti huijattu (ja vähän tyhmä) olo. Meille myydään paljon biohajoavia tuotteita - terveyssiteitä, vaippoja, koirankakkapusseja, yms. - sen mielikuvan perusteella, että ne maatuvat eivätkä jää kuormittamaan luontoa samalla tavalla kuin muoviset vastineensa. Kuitenkin nämä kaikki päätyvät sekajätteen mukana kaatopaikalle (biojätelaitokset eivät vastaanota eritteiden tahrimia roskia), ja voi oikeasti kestää ihan tuhottoman kauan, että ne maatuvat.

Muovipakkaukset ovat jokaisen zero wasteajan murheenkryyni. Niitä kertyy ihan hirveästi!  Yritä miettiä jo kaupassa, saisiko samaa tuotetta pakattuna lasiin tai kartonkiin - tai peräti ilman pakkausta. Olen vaihtanut itse esim. yksittäispakatut rahkat litran jogurttikartonkiin. Eniten ärsyttävät pikkutomaattien ja viinirypäleiden ynnä muiden muovipakkaukset, mutta kai ruokahävikki ilman niitä on sitten kauppiaille suurempi paha.

Elintarvikkeiden, kosmetiikan yms. muovipakkaukset voi kuitenkin kierrättää! Hävetti ihan vietävästi, etten ole tajunnut selvittää tätä asiaa aiemmin, mutta tosiaan, muovipakkauksille on ihan oma keräysastiansa. Tarkista pakkauksista, että ne ovat PVC-vapaata muovia (PVC-pakkauksen tunnistat PVC- tai 03-merkinnästä), kerää kestokassiin ja palauta muovipakkausten keräyspisteeseen!

Muovilaatumerkinnän löytää yleensä muovipakkauksen pohjasta, pienen nuolista muodostetun kolmion keskeltä. Olen tietenkin tutkinut kaikki kotoamme löytyvät muovipakkaukset, enkä löytänyt ainoatakaan PVC-pakkausta. Vaikuttaisi siis siltä, että lähes kaikki päivittäisten kodin- ja kosmetiikkatuotteiden muovipakkaukset voi kierrättää, halleluja! Lähimmän muovipakkausten keräyspisteesi voit tarkistaa täältä.

Uskoisin muoviongelman olevan niin hyvin ihmisten tiedossa, että valtaosa sitoutuisi muovipakkausten kierrättämiseen mielellään, jos siitä tiedotettaisiin enemmän ja kierrätysastia löytyisi mahdollisimman läheltä. Monesta taloyhtiöstä ei kuitenkaan valitettavasti löydy omaa kierrätysastiaa muovipakkauksille - mutta sellainen on mahdollista hankkia, jos joku vaan ottaa asian ajaakseen.

Kunhan ehdin, aion itse selvittää isännöitsijältämme muovipakkausten kierrätysastian hankintamahdollisuuksista. Jos asia ei onnistu sillä, alan kerätä taloyhtiön asukkailta adressia ja esittelen asian seuraavassa taloyhtiönkokouksessa. Muovipakkausten kierrättäminen erikseen vähentäisi sekajätteen määrää huomattavasti, joten sekajäteastian harvemmalla tyhjennyksellä saataisiin varmasti ainakin osa muovipakkausten kierrätyskustannuksista katettua. Lue lisää muovipakkaus-kierrätysastioiden hankinnasta taloyhtiölle täältä. Toivon, että tulevaisuudessa muovipakkausten keräysastiat tulisivat pakollisiksi niin taloyhtiöissä, kuin keskus- ja ravintolakeittiöissäkin!

Seuraavaksi aion selvittää kumpi on ympäristön kannalta parempi, muovin kierrättäminen ( uusiksi muovituotteiksi), vai sen polttaminen energiajakeena. Luulen, että kierrättäminen, koska siinä säästetään luonnonvaroja, kun uutta muovia ei tarvitse valmistaa ns. neitseellisisistä raakamateriaaleista. Voisiko maailman muovimäärien kasvun siis pysäyttää kokonaan, jos olemassa oleva muovi pystyttäisiin kierrättämään kokonaisuudessaan ja hyödyntämään sellaisiin tuotteisiin, jossa muovin käyttäminen on välttämätöntä, samalla kun esim. muovin käyttöä pakkausmateriaaleissa vähennettäisiin?

Mikäli sinua mietityttää mihin lajitteluastiaan joku tietty roska kuuluu, check Yellow Moodin erinomainen kierrätysopas.