Sunday 29 October 2017

Roskaton elämä?


Luin viime viikolla, että LADbible on tehnyt vetoomuksen YK:lle, jotta Tyynellä merellä kelluva Ranskan kokoinen jäte- ja roskalautta rekisteröitäisiin viralliseksi valtioksi nimeltä Trash Isles. Jutun juju piilee siinä, että jos roskalautta pääsee YK:n jäseneksi, koskevat sitä automaattisesti myös YK:n ympäristösäännökset. Tällöin, muutaman byrokraattisen mutkan kautta, muut valtiot ovat velvoitettuja siivoamaan lautan pois. 

Saadakseen vetoomuksensa YK:n käsittelyyn, LADbible tarvitsee siihen 150 000 allekirjoitusta - allekirjoittajat ilmoittavat itsensä "Trash Islesin kansalaisiksi", jotta vetoomus saisi enemmän painoarvoa. 

"Ensure the World's first country
made of trash, is its last.
Become a citizen of Trash Isles."


Allekirjoitin vetoomuksen tänään, ja se sai jälleen kerran miettimään niitä roskamääriä, joita tuotan omassa arjessani. Tuntuu nimittäin, että roskaa syntyy ihan valtavat määrät! Ja sekös harmittaa, koska vaikka kierrätämme esimerkillisesti ja vältämme minkään superpakatun ostamista, paras roska on kuitenkin se, jota ei synny lainkaan.

Roskatonta elämää - kuten lihatontakin elämää - kannattaa omaksua pienin kehitysaskelin, kirjoittaa roskatonta elämää elävä Lauren Singer Trash is for Tossers-blogissaan. Niinpä mietin, miten voisin haastaa itseni vähentämään elämästäni aiheutuvaa roskaa vähitellen. Tulin lopulta siihen tulokseen, että on paras poistaa yksi roskaa aiheuttava tapa elämästään joka viikko.   


Aloitan siis pienen päivityssarjan aiheesta Roskaton elämä. Yksinkertaisuudessaan jutun juoni on se, että jaan joka viikko yhden niksin, minkä avulla roskaa on helppo vähentää päivittäisestä elämästä. 

Haaste osuu tahattomasti, mutta oikein mainiosti, tähän tulevan kulutusjuhlan kynnykselle. Jouluna syntyy paljon roskaa (think: korttiaskartelu, paketointi, ruuanlaitto), mutta se tarjoaa näin ollen myös täydellisen tilaisuuden haastaa itseään tekemään asioita hieman eri tavalla, roskattomammin!

Toivottavasti te innostutte aiheesta yhtä paljon kuin minä. 

Kuvat on otettu Rooman-matkaltamme, jossa ihmetytti mittava roskaaminen, ja muovipussien yltiökäyttö. Keräsin katseita Marimekon kangaskassillani paikallisessa ruokakaupassa - ja siivoojat kummastelivat, kun emme olleet heittäneet muovisia vesipulloja suoraan roskikseen vaan keränneet ne erikseen roskakaappiin. Kirpaisi huomata, että mitään pullonpalautusjärjestelmää ei (tietenkään) löytynytkään lähikaupasta. 

No comments:

Post a Comment

The Wilde Things . All rights reserved. BLOG DESIGN BY Labinastudio.