Sapiens

Olen aina pitänyt historiasta ihan huimasti. Koulussa historia oli äidinkielten lisäksi aina suosikkiaineeni, ja nautin myös ihan erityisesti fiktiivisemmistä teoksista, jotka sijoittuvat johonkin tiettyyn historialliseen ajanjaksoon - ja kulttuuriin. En tiedä mistä mieltymykseni on saanut alkunsa, mutta epäilen vahvasti, että sen juuret lepäävät niin ikään intohimoisessa suhtautumisessani tarinoihin ja lukemiseen.

On siis sanomattakin selvää, että sormeni ovat jo hyvän aikaa syyhynneet kääntelemään Yuval Noah Hararin Sapiens, Ihmisen lyhyt historia - teoksen sivuja. Tiesin saavani Sapiensin joululahjaksi, joten en saattanut ostaa sitä itselleni aiemmin (vaikka mieli olisi kyllä tehnyt!), mutta nyt on pitkä odotus vihdoin palkittu. Kahdesti Polonsky-palkittu, Oxfordin yliopistossa historiaa opettava Harari keskittyy Sapiensissa hurjan mielenkiintoisiin, joskin todella laajoihin aiheisiin, kuten siihen, onko ihmisistä tullut vuosituhansien saatossa onnellisempia - vai onko sittenkin käynyt päinvastoin? 

Itse nautin teosta lukiessani todella paljon sen pohdiskelevasta ja ajoittain humoristisesta tyylistä, sekä teoksen paljon kehutusta helppolukuisuudesta. Tätä kirjaa ei todellakaan tarvitse lukea otsa rypyssä ja korvatulpat korvilla! Joka luku on pullollaan rohkeita ajatuksia ja ainakin minulle ennestään tuntemattomia faktoja, joiden avulla Harari kuljettaa lukijaa mitä valaisevimpiin pohdintoihin ja ajatusleikkeihin. On pakko yhtyä The Sunday Timesin arvioon: "Harari on älyllinen akrobaatti, jonka loogiset loikat saavat lukijan haukkomaan henkeään ihastuksesta". 

Tässä siis vahva lukusuositus - no, oikeastaan ihan jokaiselle, sillä kuten Booklist toteaa arviossaan, Sapiens todella antaa lukijalleen mahdollisuuden tarkastella uudelleen kaikkea, kuitenkaan kuormittamatta lukijaa liikaa. Lupaan, että silmäsi säihkyvät innostuksesta joka ikinen kerta kun nostat ne kirjan sivulta ajatellaksesi hetken sitä, mitä olet juuri lukenut. Hykerryttävän mahtava teos!